Raitahäntä

Maija-kissan sanontoja viikon varrelta.
Kysyin Raitahännältä, että onko täällä yksinäisiä kissaelämiä?
- Ooooon, se vastasi. Ääntelystä tuli mieleen, että jos kissa ei huuda talossa, sitä ei ole.

Eilen lämmitn uuden annoksen taimenta ja pinaattia, kissa ahmi annoksen kerrasta. - Oliko noin hyvää viimeksi? - Oliiii… Seuraava pussi kanaa ja porkkanaa, ei saanut yhtä suurta suosiota.

Aamusta menin myös editoimaan Studiolle Känni-ilta-juttua (perustuu Ylen ohjelmaan), kun kissa oli ikkunalla, kysyin siltä, Kuka siellä? - Minä.

Illalla, kun luin viimein loppuun Louis McMasterin Kunnian sirpaleita, kissa hyppäsi viereen katsomaan mitä teen. Katsoin sitä, silmiin ja kysyin: Onko rähmää silmässä? - Rähmää, se vastasi ja hyppäsi pois vuoteelta. Ajatteli kai, että aion putsata silmät samantien.

Kerroin Raitahännälle eilen, että Kisu ry:llä on lehti nimeltä Nauku ja avautumassa verkkokauppa Karvapallo. Kisu täyttää vuoden tänään (22.5.2012).

Perjantaiaamuna kaupungille rannan kautta. Rosendahlilla oli puukiipeilyn SM-kisat. Puunhoitajat kiipesivät vuorollaan oksistoon soittamaan kelloa ja kapusivat alas. Wikipedian mukaan Vuoden 2011 puukiipeilyn Suomen-mestaruuskilpailut järjestettiin Turussa. Mestaruuskilpailuissa testataan puidenhoitajien kiipeilytaitoja mm. heittopainon heittotarkkuudessa, jalkalukossa ja puusta pelastamisessa. Pyynikillä alueita olikin rajattu ja yhdessä teltassa luki Heittopaino.  Ohitin esteet ja jatkoin Kesäteatterin kautta kohti keskustaa.
Kaupungilla menin kirjastoon, piti viimein palauttaa (ja lainata uudelleen) Harkittu murha. Kirjasta saa vinkkejä dekkarin kirjoittamiseen, joskaan kovin pitkälle en ole laina-ajassa ehtinyt. Palautin myös Sophie Kinsellan kirjaan perustuvan videon Himoshoppaajan salaiset unelmat, elokuva ei ollut hyvä. Ei saanut samaa tunnelmaa sivuilta valkokankaalle. Ei edes kohdassa, jossa puhuttiin Suomea.

Hämeenpuistossa on Eurooppalainen ruokatori ja Tunne Tampere-tapahtuma, tänä vuonna ei ole ollut (vielä) ilmoituksia patonki-tappeluista. Kaikille on riittänyt. Hämeenpuistosta ostoksille Lidliin, ja sieltä Keskustorille, Vegefest jäi tutkimatta sillä ehdin juuri ennen sadetta bussiin.
Kotona oven takana odotteli Raitahäntä. Se puski kengät ja venytteli jaloissani. Ostokset laitoin kaappiin ja avasin jäätelöpuikon. Kissa nuuhki heti suun, ei kuitenkaan halunnut itse maistaa, eikä minustakaan jäätelö ollut hyvää, mutta palauttaakaan ei voinut.

Pyykit esiin ja Raitahäntä halusi nähdä mitä laitoin pesuun. Nostin sen hetkeksi pesukoneen ylle. Asia kiinnosti enemmänkin, koska jäi lavuaarin reunalle, kun pyykit jäivät koneeseen pyörimään. Saavun hetkisen kuluttua tuomaan roskapussia kissanjätöksille. Raitahäntä taiteilee pesualtaan reunalla, hyppää pois, kysyessäni: Onko jännää. - JÄNNÄÄ, se vastaa ja katoaa kylpyhuoneesta.

Etsin äsken kissaa, katsoin tavalliset paikat; kylpyhuone, vaatehuone, korituoli… kuului kuitenkin Kur, Se oli takanani, viltin alla.

Mainoskissa

Raitahäntä tutkii viikon mainospostia, joskus se nuolee tietyltä kohden mainosta tai repii kohtaan reiän, kuten grillituotteet.

Olin Amelien avajaisissa Äitienpäivänä (su 13.5.), lähdin Raitahäntä perääni maukuen kävellen Pyynikiltä kohti Näsilinnankatua. Pyynikintiellä oli pyöräilijöitä, syykin selvisi: Fuji Peloton GP. Hotelli Rosendahlin kulmallakin ohjattiin liikennettä sen mukaan miten pyöräilijöitä saapui. Kisa oli startannut Laukontorilta 13.30 ja tavoitteena oli 20 kierrosta, lienee ollut viimeiset kierrokset, sillä olin liikkeellä 15:00:n jälkeen.
Vähältä oli, että olisin jäänyt kotiin, sillä sain 1. version (alusta loppuun) kirjoitettua Liken Dekkari-kilpailuun. Ajattelin kuitenkin tarvitsevani taukoa.

Ameliessa olin noin neljältä, jolloin avajaismaljat (alkoholiton Aloe vera-juoma) kohotettiin. Minut kutsui mukaan Mirkka Näveri (Sulamispiste-näyttely) ja kokeilinkin paikalla mehiläisvahamaalausta. Tein kolme korttikokoista taideteosta, ihastuin tekotapaan, sillä lopputulosta ei voi juurikaan (aloittelija) hallita, pidän siitä, että kuvaa voi tulkita eri tavoin. Voi nähdä kukkia, merta, myrskyä jne.
Kolmella arvalla voitin 3. Johanna Vilenin (os. Jormakka) grafiikkatyötä: Sain valita, 1. valitsin työn Unilintu vuodelta 2001, Kuukissa (2000) ja Ajaton (2000) Painosmäärä on allekirjoituksen lisäksi töissä, joskin pyysin töiden taakse vielä nimikirjoituksen erikseen ja mistä työt on voitettu. Esim.  12/30 Ajattoman takana lukee:
13.5.2012 AMELIEN AVAJAISISSA. Johannalta Johannalle.
Avajaisissa oli mm. Radio Moreenin tuttuni Polina Forsman perheineen, myös he kokeilivat mehiläisvahatöitä. Polina sai aikaiseksi upean talvimaiseman kuuraisine lehtineen ja sarjakuvamaista grafiikkaa, jossa suurkaupunki, tsunami ja salamoiva taivas. Taiteellisen sielun tunnistaa.

Pidin paljon Johannan töistä ja olen iloinen voitosta. Yhtä iloinen taisi olla Raitahäntäkin, kun tulin kotiin. Kissa nuuhki taas kengät. Annoin mehiläisvahakorttini kissalle nuuskittavaksi, vaikkei se ollut kiinnostunut. Naukui lähinnä leikkimistä, johon sitten päädyimmekin. Leikin taustalla kuului, kuinka palkittiin Suomi-USA ottelun parhaimmisto. En olisi uskonut Suomen häviävän 0-5.
Amelie on Valovalkean, Kuussa ja Maassa Oy:n sekä Fantastisen Norsun ylläpitämä kaikille avoin Taiteen ja hyvinvoinnin tila.

Palaan Ameliehen ainakin mehiläisvahamaalauksen paikkeilta.

Ensimmäinen Mehiläisvahamaalaukseni

En saanut yöllä unta, eikä näin ollen kissakaan. Minun syyni oli vanilijacappuchino (tai sitten uneni on varastettu, sillä…) Aamuyöstä päätän katsoa leffan Inception. Odotin enemmän, jotain Matrixia, koko todellisuus voi olla kuviteltua, ei vain uni. Matrixin jälkeen, tuntui elokuvista lähtiessä, että tarkasteli ympäristöään uusin silmin - mitä jos…

Inceptionin (2010) lopussa jäi elokuvasta ainoastaan (JUONIPALJASTUS) mietityttämään hyrrä, jäikö se pyörimään ikuisesti. Onko todellisuus tietoinen valinta? psykoosi? Missä vaiheessa Dom Cobb (Leonardo DiCaprio) jäi uneen, jos kaikenaikaa tavoitteena olisi ollut Saiton hämääminen, leffa olisi toiminut paremmin. Nyt loppu oli aikalailla itsestään selvä.  Myös ne elokuvat toimivat, jossa huijataan huijaria. Sekin käänne olisi toiminut. Unielokuvista pidin Inceptionia enemmän elokuvasta The Cell (2000), jossa kiintoisampi loppukin. Aavistus tulevasta, kukkatarhasta on tullut erämaa. Jätti miettimään, selvisikö psykiatri (Jennifer Lopez) sittenkään vauriotta.

Aamulla etsin netistä eilisen Yle Teeman Nauru-dokkarin Doug Collinsin, jolla sanotaan olevan maailman tarttuvin nauru, ainakin minuun tepsi. The Laughmanin sivulla on video, jota kautta koulubussi-kuski tuli tunnetuksi. Katselin aamulla myös MTV:n testivideon, juontaja kuljetti Naurumiestä huoneesta toiseen työpaikalla, ja aina naurettiin. Minäkin nauroin - Raitahäntä katsoi ikkunalta ihmeissään. Yle Teeman dokkarissa oli Naurujoogan synnystä, olen ollut kerran mukana piirissä, Näsinpuistossa. En pitänyt - turhan nauramista. Aitous tuli hetkittäin, enemmänkin oli noloutta. Ei voinut oikein lähteä poiskaan, kun oli parityöskentelyä.
Onneksi aamulla luin sähköpostit, taidekoululta oli tullut viesti, että kirjansidonta on illalla, ei aamulla. Aikaisemmin annetussa aikataulussa luki aamu. En olisi kyllä jaksanut lähteä, että hyvä näin. Raitahäntä ainakin nukkuu nyt, pesässä - viimein. Aamulla tosin jo leikitetty.

Vaan nauroiko kissa - miten kissat nauravat? Kehräävätkö. Raitahäntä ei vastannut kysymykseen, ei kaikkea kerrota ihmisille.

Avalla näkyi Suomi-Ranska jääkiekko-ottelu. Teemalla oli ollut kiintoisa dokkari naurusta ja parveutumisesta. Parviälyn kohdalla käänsin MTV3:n Avalle, jossa toisen erän loppu jääkiekosta menossa. Noin ajassa 21.34 Suomi lyö häkkiin luvut 5-0. Ajattelin tehdä kissasta kiekkofanin ja sanoinkin leikilläni: Huuda Maali! Yllätyin, kun kissa naukaisi: Maale.

- Maali!

- Maali.

Testasin kissan muistia n. 5 min. myöhemmin, muistiko se vielä sanan: Maali.

- Maali, kuului kaikuna lelukaapin päältä, jossa odotettiin kaveria ulos leikkimään.

Kisastudion tauolla uhottiin, että otteluluvut eivät jää 5-0:n, vaan tehdään neljä maalia lisää. Illan ottelu alkoi hiljaisella hetkellä, jolla Leijonat kunnioittivat eilen Tampereella kuolleen kiekkolegenda Pekka Marjamäen muistoa. Marjamäki voitti urallaan viisi Suomen mestaruutta ja pelasi 10 MM-kisoissa.

Suomi-Ranska ottelutulos jää verkosta tarkistettavaksi, sillä on vielä paljon tehtävää ennen aamua - maalilla on juuri tilanne, jossa Leo Komarov on pötköllään Ranskan maalivahdin päällä (kiekkokin on jossain).

Tänään taas näkyi (muttei kuulunut) Maija-kissan musikaalisuus - kirja KAMOON! Rock- ja festarikuvaus on jäänyt matolle (kirjoitan dekkaria, kirja on siihen taustamateriaalina). Ohimennessä Raitahäntä räpsäyttää kantta, kuvassa pitkätukka rokkari soittaa kitaraa. Kannen kitara ei kuitenkaan soi; Anna sen soida.

Elastinen - Anna soida

Anna sen soida, anna sen soida
Käännä kovempaa (hei, hei) käännä kovempaa
Anna sen soida, anna sen soida
älä pysäytä Sittistä, älä koskaan pysäytä sitä

..Mä pidän huolen et nauku soi, niin kauan et sun korvat soi..

Tänään(kin) katseltu netistä aktivoivia kissaleluja. Löydettiin myös kissojen juoma-suihkulähde, josta saa aina virtaavaa vettä. Raitahäntähän on ylenmäärin kiinnostunut vedestä, luulisi että sillä on Turkkilaista Van-verta suonissaan. Toinen mielenkiintoinen löytö oli ruoka-automaatti, josta saa itse pyydystää kuivaruokansa. Joskaan liian vaikea automaatti ei saa olla, ettei mene kiusaamiseksi. Kissan piilotynnyri oli myös hauska, tynnyriä voi raapia ja sen sisään piiloutua, nythän Kisuli viihtyy korituolissa, joka on katettu kukkaviltillä. Raitahäntä suorastaan odottaa, että korjaan pesän päivittäin, sillä istuinpehmuste eikä sininen keinustuolimatto tahdo pysyä paikoillaan, kukkaviltistä puhumattakaan. Nyt kissa on puullaan nukkumassa, antaa sen nukkua rauhassa.

Huomisaamuna on Taidekoulussa kirjansidontaa, joten imurointi jää viikonlopulle.  Karvanlähtöä kissalla riittää, vaikka kerran viikossa harjaa matot ja viltit on niillä jo huolellisesti ripoteltu karvapäällys.

Kuningasidea - Enemmän duoo ku sooloo

Enemmän kissaa ku karvaa.

VOU…Emäntä älä luovuta vielä, me ollaan vihdoin Pyynikintiellä. Matka on pitkä ja kivinen, mutta älä pelkää, mä otan Sut vaikka kissakassiin, puolet Sun ostoksista kannan. Säkin tekisit Mulle niin. Älä luovuta vielä, älä menetä uskoasi valjaisiin, vielä tulee muutokset lukkoihin.
Jottei kellään olis alaston olo, tarvittais enemmän kissaa ku karvaa…

Korituolista paljastui kaunotar.

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä oli ns. Superkuu, jolloin kuu näytti isommalta ja kirkkaammalta. Täysikuu osui samaan aikaan, kun Kuu oli kiertoradalla lähinnä Maata. Kuun etäisyys Maasta vaihtelee sen takia, ettei Kuun kiertorata ole täydellinen ympyrä. Tästä opetti myös viikonloppuna katsomani elokuva Agora (2009), joka kertoi Hypatia Aleksandrialaisen elämästä. Hypatia oli mm. matemaatikko, tähtitieteilijä sekä filosofi. Elokuvassa nainen pohtii mm. maan kiertorataa eli ajan tapaan, kiersikö maa aurinkoa vai aurinko maata. Hypatia vaikutti mm. Egyptissä Aleksandrian kirjastossa, joka oli suurempaa luokkaa kuin Tampereen pääkirjasto Metso (jonne olen kohta menossa). Legendojen mukaan kirjastoa tuhoutui tulipalossa Julius Caesarin vallatessa kaupungin 47 – 48 eaa. Caesarin taas valloitti Kleopatra VII.
Täysikuusta tuli mieleen yksi kaikkien aikojen sävelmäsuosikkini on Sway with me (Keinu kanssani), jota lauloin Raitahännälle, ja tein sitten erilaisen kirjoitetun version, kunnen saanut “viralliseen” sattumaan yhtä hauskoja säkeitä, jotka sopivat hyvin Raitahännän elämään.

Keinu Kanssani - Naukuen kanssasi

Naukuen verkkaisaan
Naukuen kanssasi ja saapuu yö
Yö tää on meidän vaan

Sittiäiseen kun katson rakkaimpaan
Tunnen taas kuinka näen sinut vaan
Minut valtaan saat ihmeelliseen
Minut heikoksi teet

Leikkiessäs kanssas häipyy muu
Aikakin seisahtuu
Tassuihini jäät ja pilvehen piiloutuu täysikuu

RAITAHÄNNÄN PELI-IDEA (Angry Bids-Tetris): Maailman ensimmäinen Angry Birds Land on Tampereella Särkänniemen Elämyspuistossa. Tetris on maailman pelatuimpia pelejä ja julkaistiin kesällä 1984. Pyynikillä on kissa, joka herättää toisinaan Emäntänsä hyppäämällä kirjahyllyn päältä sänkyyn, jolloin tyynyasetelmat hajoavat. Peli voisi jatkua erilaisin järjestelmin; kissapuu, astiasto ja vaatehuone. Eri tasojen palkintoina saa ruokaa, leluja ja leikitystä.
Mestaruus-tasoille pääsee myös yhdistelemällä eri asioita, kuten kengän nauhat, pulut, popcornit, vesivanat virraksi ja ostokset pois oviaukon luota, jolloin voi syöksähtää hisseille. (Nauku-Heroessa täytyy osata maukua rytmin mukaan, soittimilla ei niin väliä)
RAITAHÄNNÄN UUSIN VEMPAIN: eilen ostettu raapimalauta, jonka paikkaa ei vielä keksitty. Tasopelissä raapimalauta voi toimia pomppulautana.

Uneton kissa pomppaa viihdyttäjänsä vuoteelle.  Asunto tulisi sisustaa kissan maun mukaan tivoliksi: Imsomnia Land.

Ennenkuin lähdin Pispalan Vappujuhlaan Pyykkipuistoon leikitin Raitahännän Sittiäisellä, Radiosta tuli Cheekin kesähitti Sokka irti. Sopii hyvin Sittiäiseen, joka korjattu taas sulalliseksi.

Hei! Sulka irti, jee! Sulka irti, jee! Jee-ee-e-ee-e!
Sulka irti, mä vedin päivin öin. Läträsin vettä päivän, ruuat laiminlöin.
Buum buum pau! Mä vedän sulan irti. Rähmää ku Rokkaa silmis, paukkuu ku vappupallois.
Boom shakalaka, Härkää saatava!
Riista on kuivaa, mukis on märkää. Ku Chisu vapaa ja yksin ei Cupido härnää.
Oon kai syntyny rellestään. Miks hidastaa, ei oo hyydytty ennenkään.
Mee kijahyllyyn meditoimaan jos haluut pysyy hiljaa, mut jos oot messissä, hypyt ilmaan…
Sulka irti, mä vedin päivin öin. Läträsin vettä päivän, ruuat laiminlöin.
Sulka irti, mä vedin päivin öin. Läträsin vettä päivän, ruuat laiminlöin.
Oo-oo-oo-o-oo-o! Sulka irti, jee! Sulkairti, jee! Drop it, drop it!
Jee-ee-e-ee-e! Läträsin vettä päivän, ruuat laiminlöin.

Pispalanharjulle kuljin Näkötornin kautta, munkkijono oli pitkälle ulos asti. Matkalla kuvasin Lauri Viidan muistomerkin ja näin roosan talon, jossa oli vanhan ajan tunnelmaa, ikkunalla oli vielä raitahäntäinen kissa lämmittelemässä.

Pispalan Vappujuhlan avasi Jorma Markkula. Lähdin juhlaan ilmaisen kasvisruuan takia - ei näkynyt missään. Enkä sitten jäänyt sen kauemmaksi aikaa, simalasi olisi maksanut 0,50 s. Kiersin Pyykkipuistosta Pispalaan kuvaillen. Ahjolan takana oli siirtolava, jossa ei ollut mitään mielenkiintoista (vanhoja huonekaluja, mappeja, tahmainen korkkitaulu, VHS-kasetteja…)

Kuljin Tahmelasta (Kurpitsatalo, lähde, jalava) Pyynikille. Kurpitsatalon Lasten maan peikkoinfo-kyltti oli kaatunut ja muutenkin koko paikka mudassa. Ryytimaalla näkyi nelisen haravoijaa.

Matkalla joihinkin paikkoihin en päässyt kuvaamaan esim. Pispalan portaille, jossa oli kaljottelijoita ja Pispalan Pulterilla seisoskeli setiä tupakalla. Tahmelan lähteen luona, laulavista nuorista ei ollut häiriötä. Kuului tulkintaa mm. J.Karjalaisen hitistä Sekaisin: Jotkut menee sekaisin rock`n`roll-musiikista, jotkut menee sekaisin alkoholista hei beibi, menen sekaisin sinusta. Huomattavasti parempi tulkinta, kuin eilinen iltaisella kuultu serenadi alaterassilta; Sä kasvoit neito kaunoinen….
Palasin auringonpaisteessa kotiin ja Raitahäntä odotteli eteisessä puskien ja nuuskien kengät, missä niillä on kuljettu.

Pispalan Vappujuhla Pyykkipuistossa 2012

Yöllä Raitahäntä taisteli rapisevan Koti-idea-säkin kanssa, oli kuljettanut sen eteisestä olohuoneeseen. Kysyin Raitahännältä, oliko se kuullut yöllistä rapinaa vai nukkunut vaan? Ei vastannut. Ei sekään kaikkea tiennyt. Säkki on tarkoitus viedä tänään Taidekoululle, jos saisi siinä kuljetettua suurempia töitä suorempina kotiin. On kevään viimeinen maalauskerta (lukukausi loppuu vasta toukokuussa). Bussikortissakin on varaa yhdensuuntaisen matkaan, aikaisempi säkkikuljetus olikin kissanhiekkaa.

Eilen leikimme Sittiksen kanssa, josta kissa oli syönyt jo sulan (onneksi pieni), yhtä-äkkiä se säikähti ja säntäsi Sittiksen luota huutaen selvästi: A-PU-aaa. Oletti ilmeisesti lelunarun seuraavan sitä kissapuulle. Kun näin ei tapahdu kissa ilmaantuu kiertoreitin tehtyä naukumaan lähistölle. Oikea asenne on tärkeämpi kuin sanat.

Viikkoviihdettä: Ikkunalta Raitahäntä on seurannut tassut ikkunalasiin venytettyinä, kuinka tehdasrakennuksen räystäällä tepsuttelee pulukolmikko, polyamorinen pulu jahtaa yhtä ja toinen katselee vieressä. Iltapäivällä katon valtaa lokki, joka lentää hyvinkin läheltä avointa parveketta. Kissapuun viereisessä ikkunassa on tassunjälkien lisäksi kostean kuonon jälkiä, kissa kurottaa itseään päästäkseen - maun puuttuessa - hajulle linnusta.